2.9. Lenkkipäivän nousuja

Rauhallisen aamun jälkeen putsattiin Karin kanssa pyöristä edellisen viikon pölyt ja suunnattiin lenkille. Olin pyytäny Karii viemään miut johonki sen normitreenimäkiin.

Lenkin alkuun oli tosi hyvä pätkä pyörätietä, nii tuli huomaamatta rauhalline alku ja sai sopivasti lämmöt päälle enneku vauhti kiihty maantielle siirtymisessä.

Kivaa pikkutietä läpi palmuviljelysten. Ihmeteltii, miks niit palmui viljeltii, mut lopulline vastaus jäi löytymättä. Vuoret lähesty ja nousukulma alko pikkuhiljaa kasvaa. Mukavan ajettavaa rinnettä.

Alkuun ajoin varovasti ja koitin katella maisemii. Pikkuhiljaa kiristin tahtii ja sai puuskuttaa ihan tosissaan. Lopulta huippu pelasti ja päästii pitkään laskuun palauttelemaan. Olipa hauska 8 kilsan mäki. Korkeuseroo äpaut 300 nm ja muutama lyhyt tasanne rikkomassa rytmii. Sopuisaa jyrkkyyttä, ilman järjettömii ramppeja.

Ajeltiin eteenpäin tasasta pätkää ja käytii huoltiksella kaffeilla. Pian alko päivän toine kinkama. Edellistä pidempi ja vähän jyrkempi (vissii 😄). Taas sama kaava. Eka 3/4 noususta kevyesti, pitäen kadenssin korkeena. Loppuun vähän isompaa vaihdetta ja kintut huutelee hoosiannaa. Melkei 10 km ja puuh...mukavaa.

Käännyttii kotimatkalle ja ajeltii vastatuuleen. Vähitellen vauhti lähti kiihtymään ja helppo loppumatkakin sai jäädä unholaan😆. Onneks päästii pyörätielle ja "saatii" ajella kevyesti viimene kymppi.

Nopeat suihkut ja sunnuntaiaterialle... Wok-buffettiin 😂. On vaa ihammparas vaihtoehto. Miljuuna sorttii erilaisii syötävii. Kasviksii, sushia, kaikkie eläinte lihaa, kalaa, äyriäisii, sienii...ja jälkkärit tietenki. Mii laik.