10.2. Arkisoppaa
Viikolloppu ei sit riittänykkää sairastelulle, vaa keskiviikkoon asti piti vääntelehtii. Maha kipee ja olo kehno. Ihmeen pitkää kesti. Ej kiva.
Tietysti pakkaset tuli viel sotkemaa loppuviikonki harrastussuunnitelmii, nii ei oikeestaa hampaita naurata menny liki parin viikon pätkä. Muutama kevyt lenkura ei iha vastaa sitä mitä toivoin. Uus viikolloppu siintää jokatapaukses eessä, nii uutee nousuun vaa.
Funtsinu nyt muutaman viiko melko paljo fillarimatkailun kamoja kesäloman reissuu. Mitä oikeesti tarttee mukaa ja mitkä eijoo välttämättömii, vaa pelkästää kivoja. Veri vetää ultrakeventelyyn, vaikkei siinä ehkä mitää järkee ookkaa.
Vaatepuoli on melko helppo arpoo aiempie kokemuste pohjalta. Samoi sähköhärpäkkeet ja varaosat. Aina ollu mukana liikaa ja osin vääriäki. Nyt kuvittele oppineeni kantapää kautta mitä oikeesti tartten.
Majote onki hankalampi. Teltta vai riippari ja tarppi vai tarviiks ollenkaa...? Euroopassa hotelleiss majottumine periaatteess helppoo, mut osuuks sopivaa aina kohalle ? Etukätee jos varais, nii sillo sitoo reiti ja aikataulun kiinni. Ei hyvä. Pitää varmaa kevää aikana varautuu kaikkee ja testailla kesällä muutaman kerra eri vaihtoehtoi.
perjantai 10. helmikuuta 2017
sunnuntai 5. helmikuuta 2017
5.2. Tyhjennysharjoittelua
Plääh. Vetämättömän viikon päätteeks haaveillut suuret suunnitelmat pitkist lenkeist siirty tulevaisuuven ratoks.
Perjantaina veny ensi töissä ja sitte viel liikenteess. Ku osuin mukavasti Vekaran valapäivän liikenteesee, nii tasase rauhass sai lirutella ja unohtaa lenkit illalta. "Huomenna sitte". Vaan eipä irronnu aamusta, eikä myöhemminkää :(. Illasta alko mahassa kiemurtamaa epämääräsest ja pelko hiipi puseroo. Töiss oli kuulunu monilta pitki viikkoo valitusta huonost olosta...
Nukkumaan käymisen aikaan minuu vietiinki porsliinin ääreen ja päivän ruokalista vilahti silmie alta viemärin syvyyksiin. Kyllpä voimat häviää hetkessä. Muutaman kerra yritin käyvä sängyss nukkumassa, mut ej auttanu. Pesufati pään alle ja pyyhe peitoks siihe pöntön vieree oli paras ratkasu. Hetki pitkällää ja tyhjän vattan kakomista. Ja uudestaan... Kyynelet vaa valu, ku viimesiä kellertäviä klimppejä syleksin. Lystiä koko rahan edestä. Jossain vaiheessa olo rauhottu ja kömysin taas petiin. Aj hitto, tämmöstä en toivo kelleen.
Pyhäaamuna ei aamupala maittanu, vaik vatta oli tyhjänä. Periaatteess iha ok olo, mut ejjuskaltanu. Pystyykää ei tehny mieli, vaa päivä meni petiss. Vähitelle uskallauvuin syömäänki, eikä pientä kipristelyy kummenpaa tullu. Kuumetta saatto kyll olla, ku välillä palels ja hetke päästä oli sittaas pää märkänä. Mitata en viittiny, ku ei se kuitenkaa sillä muutu.
Eiköhä tää täst viel eloks muut, mut aika kehnona piti taas kävvä. Toivottavasti ei mee huonommaks enää ja sais ens viikost kaikkiaa paremma.
Nojoo, jotai hyvääki tietty. Lavvantaina käytyii Katin kaa oikei autol kaupassa ja löysin meille retkiosastolta kivoja vehjeksiä. Ehdottoman välttämättömii kaikki. Titaaniluhat, karhukellot :) ja merinovaatetta. Sit Katille jotai oikeesti viksuuki. Nastakenkät. Toivottavasti jeesaa, ettei enää tartte heittäytyy pötköllee, ku työmatkoja jäisillä kelveill kävelee ja luut säilys ehjänä. Kop kop.
Plääh. Vetämättömän viikon päätteeks haaveillut suuret suunnitelmat pitkist lenkeist siirty tulevaisuuven ratoks.
Perjantaina veny ensi töissä ja sitte viel liikenteess. Ku osuin mukavasti Vekaran valapäivän liikenteesee, nii tasase rauhass sai lirutella ja unohtaa lenkit illalta. "Huomenna sitte". Vaan eipä irronnu aamusta, eikä myöhemminkää :(. Illasta alko mahassa kiemurtamaa epämääräsest ja pelko hiipi puseroo. Töiss oli kuulunu monilta pitki viikkoo valitusta huonost olosta...
Nukkumaan käymisen aikaan minuu vietiinki porsliinin ääreen ja päivän ruokalista vilahti silmie alta viemärin syvyyksiin. Kyllpä voimat häviää hetkessä. Muutaman kerra yritin käyvä sängyss nukkumassa, mut ej auttanu. Pesufati pään alle ja pyyhe peitoks siihe pöntön vieree oli paras ratkasu. Hetki pitkällää ja tyhjän vattan kakomista. Ja uudestaan... Kyynelet vaa valu, ku viimesiä kellertäviä klimppejä syleksin. Lystiä koko rahan edestä. Jossain vaiheessa olo rauhottu ja kömysin taas petiin. Aj hitto, tämmöstä en toivo kelleen.
Pyhäaamuna ei aamupala maittanu, vaik vatta oli tyhjänä. Periaatteess iha ok olo, mut ejjuskaltanu. Pystyykää ei tehny mieli, vaa päivä meni petiss. Vähitelle uskallauvuin syömäänki, eikä pientä kipristelyy kummenpaa tullu. Kuumetta saatto kyll olla, ku välillä palels ja hetke päästä oli sittaas pää märkänä. Mitata en viittiny, ku ei se kuitenkaa sillä muutu.
Eiköhä tää täst viel eloks muut, mut aika kehnona piti taas kävvä. Toivottavasti ei mee huonommaks enää ja sais ens viikost kaikkiaa paremma.
Nojoo, jotai hyvääki tietty. Lavvantaina käytyii Katin kaa oikei autol kaupassa ja löysin meille retkiosastolta kivoja vehjeksiä. Ehdottoman välttämättömii kaikki. Titaaniluhat, karhukellot :) ja merinovaatetta. Sit Katille jotai oikeesti viksuuki. Nastakenkät. Toivottavasti jeesaa, ettei enää tartte heittäytyy pötköllee, ku työmatkoja jäisillä kelveill kävelee ja luut säilys ehjänä. Kop kop.
keskiviikko 1. helmikuuta 2017
1.2. Tammikuu takana
Niin lipsahti tipaton taakse ja onnistuin taas välttämään mokoman hulluttelun. Lunta ei tänä vuonna sitten saatu tammikuussakaan, joten kevään tulo on kukonaskeleen lähempänä :)
Fillarointii lumettomuus kyll jeesaa, vaikk toki jääkelejä oli muutama liikaa. Eka kertaa eläissäin ollu nastat ja myönnettävä, ettei oo ollu läpeensä paha niitte keksijä. Kaikkiaa tuli harrastettuu 44,5 h ajeluu. Pääosin leppoisaa perusrullailuu, mutt muutaman pikkuse napakammanki lenkin tein. Melkei kaikki ajoin kyklolla, Jätski ulkoili vaa pari kertaa. Yhen kerra erehyin olkkariin trainerilla ajamaan, mut on se kyll vihoviimosta hommaa :)
Majis houkutteli porukkaa mukaa levvavetohaasteesee. Nyt lähtötilanne ja huhtikuu lopuss katotaa kuka parantanu enite. Koht o käjet kipeet, eihä sitä uittuiluu nimittäi kestä kuunnella, jossei oo ees yrittäny hankkii sitä oikeutta itelleen ;)
Vueltan reittiki julkastii ja ehkäpä etelä-Espaniaan tarttee kesälomareissulla suunnata...Tulis jo kesä :).
Niin lipsahti tipaton taakse ja onnistuin taas välttämään mokoman hulluttelun. Lunta ei tänä vuonna sitten saatu tammikuussakaan, joten kevään tulo on kukonaskeleen lähempänä :)
Fillarointii lumettomuus kyll jeesaa, vaikk toki jääkelejä oli muutama liikaa. Eka kertaa eläissäin ollu nastat ja myönnettävä, ettei oo ollu läpeensä paha niitte keksijä. Kaikkiaa tuli harrastettuu 44,5 h ajeluu. Pääosin leppoisaa perusrullailuu, mutt muutaman pikkuse napakammanki lenkin tein. Melkei kaikki ajoin kyklolla, Jätski ulkoili vaa pari kertaa. Yhen kerra erehyin olkkariin trainerilla ajamaan, mut on se kyll vihoviimosta hommaa :)
Majis houkutteli porukkaa mukaa levvavetohaasteesee. Nyt lähtötilanne ja huhtikuu lopuss katotaa kuka parantanu enite. Koht o käjet kipeet, eihä sitä uittuiluu nimittäi kestä kuunnella, jossei oo ees yrittäny hankkii sitä oikeutta itelleen ;)
Vueltan reittiki julkastii ja ehkäpä etelä-Espaniaan tarttee kesälomareissulla suunnata...Tulis jo kesä :).
sunnuntai 22. tammikuuta 2017
20.-22.1.2017 Viikonlopun viettoa
Töitten jälkee kurvailin Katille ja lähin samantien fillaroimaan työmatkalla ollutta Katia vastaan Keskuspuistoon. Olipas väylät jäässä. Pieni lumikerros viel pinnalla, nii ei nähny missä oli hiekaa ja missä ei. Suoraa meni viel ok, mut kurvit piti ottaa kieli keskellä.
Toine kerta ku yritettii säkällä osuu Keskuspuistossa samaan pisteeseen yhtäaikaa ja tulos sama ku edelliselläki kerralla. Ej natsannu. Jossai kohtaa mentiin ristiin. Noh, lenkki tuli heitettyy ja ajokelit tsekattuu.
Lavvantaina heräsin iiiihaan liia aikasin ja pyörin sängyssä aikani, kunnes hiivin pukemaan lenkkikamat päälle. Pikku mutka ulkona ja tulipa virkee olo :) Päivällä aamuherätys otti veronsa ja pikku päikkärit teki kauppansa :) Olipa hienon aurinkoine päivä. Tuli kevät mieleen, vaikk kirkkain hetki tuliki oltuu sisällä.
Illalla kävästii Kahvila Regatassa herkuttelemassa munkit. Tai otin mie parmankinkkutörtsäkkeenki. Oli oikeesti hyvä. Ajeltii kepuu etelään ja sit Talin kautta takas. Iha hyvä oli, ku maltto kattoo mistä ajo.
Hitsin kivat kyll semmoset lärpyttimet mitkä meillä on. Siis vähä niinku radiopuhelimet, nii vojjaa puhuu ajaessa, eikä tartte olla iha vierekkäi, ett kuulee. Välil tulee mielee, ett mitähä ihmiset aattelee, ku ajaa fillarilla ohi ja höpöttää mennessää vaik ejjoo ketää lähelläkää :)
Sunnuntai aamuks varauduin jo illalla. Laitoin ajokamppeet valmiiks, jos herätys taas yllättää enne kukkoo. Pimeetähä se oli ku ulostuin pyörän kans ja lähin ajeleen. Kiva pari tuntii hiljasii kelvei. Muutama lenkkeilijä ja koirankusettajia liikkeellä.
Mentii syömää lounas Mike`s Dineriin ja ylensyönti oli taattu. Älyttömän hyvää, ei kyll petä. Maha ja aamulenkki vaivutti taas petiin ja oliki jo pimeetä ku heräsin. Pikkuse kehtuutti, mut Kati houkutteli viel pikku ajelulle. Tunti mentii siksakkii iha lähitienoilla ja mieli raikastu. Kivaa :)
Töitten jälkee kurvailin Katille ja lähin samantien fillaroimaan työmatkalla ollutta Katia vastaan Keskuspuistoon. Olipas väylät jäässä. Pieni lumikerros viel pinnalla, nii ei nähny missä oli hiekaa ja missä ei. Suoraa meni viel ok, mut kurvit piti ottaa kieli keskellä.
Toine kerta ku yritettii säkällä osuu Keskuspuistossa samaan pisteeseen yhtäaikaa ja tulos sama ku edelliselläki kerralla. Ej natsannu. Jossai kohtaa mentiin ristiin. Noh, lenkki tuli heitettyy ja ajokelit tsekattuu.
Lavvantaina heräsin iiiihaan liia aikasin ja pyörin sängyssä aikani, kunnes hiivin pukemaan lenkkikamat päälle. Pikku mutka ulkona ja tulipa virkee olo :) Päivällä aamuherätys otti veronsa ja pikku päikkärit teki kauppansa :) Olipa hienon aurinkoine päivä. Tuli kevät mieleen, vaikk kirkkain hetki tuliki oltuu sisällä.
Illalla kävästii Kahvila Regatassa herkuttelemassa munkit. Tai otin mie parmankinkkutörtsäkkeenki. Oli oikeesti hyvä. Ajeltii kepuu etelään ja sit Talin kautta takas. Iha hyvä oli, ku maltto kattoo mistä ajo.
Hitsin kivat kyll semmoset lärpyttimet mitkä meillä on. Siis vähä niinku radiopuhelimet, nii vojjaa puhuu ajaessa, eikä tartte olla iha vierekkäi, ett kuulee. Välil tulee mielee, ett mitähä ihmiset aattelee, ku ajaa fillarilla ohi ja höpöttää mennessää vaik ejjoo ketää lähelläkää :)
Sunnuntai aamuks varauduin jo illalla. Laitoin ajokamppeet valmiiks, jos herätys taas yllättää enne kukkoo. Pimeetähä se oli ku ulostuin pyörän kans ja lähin ajeleen. Kiva pari tuntii hiljasii kelvei. Muutama lenkkeilijä ja koirankusettajia liikkeellä.
Mentii syömää lounas Mike`s Dineriin ja ylensyönti oli taattu. Älyttömän hyvää, ei kyll petä. Maha ja aamulenkki vaivutti taas petiin ja oliki jo pimeetä ku heräsin. Pikkuse kehtuutti, mut Kati houkutteli viel pikku ajelulle. Tunti mentii siksakkii iha lähitienoilla ja mieli raikastu. Kivaa :)
maanantai 15. elokuuta 2016
12.-14.8. "Krävel kraindingii" ja retkeilyy
Keksin perjantaina töissä ollessani, ett vois lähtee viikonlopuks villarilla tienpäälle telttavarustuksella. Soitelin Karille ja sovittii, ett lähetää illasta ajelee ilman sen kummenpaa suunnitelmaa tai tavotetta. Kuha ajeltas jotai uusiiki teitä sen mikä kivalta tuntuu ja leiriyvyttäis ku tuntuu.
Mie ennoo "koskaa" ajellu hiekkateitä ja halusin koittaa millasta niitä pitki olis mennä. Viime syksynä hommattun kyklokrossin sain viikko sitte varustettuu lokareilla ja leveemmillä kumeilla, nii seki kaipas kokeiluu.
Kari tuli sopivasti, ku olin saanu kamppeet nippuun. Otin mahollisimma vähä tavaraa mukaa silläki uhalla, ett jossai kohtaa uituttas, ku jotai puuttuu. Sääennuste lupas vettä ja avringoo, eli iha normi syyskelii oli luvassa.
Päätettii lähtee länteen, vastatuuleen, ajatuksella ett sunnuntaina olis kotimatkalla mukavampi ajaa myötäseen. Rauhass ajeltii Lappeenrannan suuntaa ja jutusteltii mukavii. Lepposaa :). Lauritsalassa pysähyttii kauppaan ostaa syötävää ja kaliat. Oisha kaupassa voinu kävvä lähempänäki leiripaikkaa, mut enne 9siä oli kaupassa käytävä, koska Suomi ja kalia :(
Kaupan jälkee kanttailtii Kaukaalle syömää. Tuen grilli osu sopivasti kohalle ja mentii tankkaan matkaenergiaa :) Hiton hyvää kyll. Turhaa ei oo kehuneet. Tulee varmaa käytyy uuvestaaki. Sen aikaa, ku oltii krillillä, nii tiskillä oli jatkuva jono. Suosittu mesta.
Lappeenrannasta ajeltii Lemille ja suunnattii luoteeseen kohti Heitunlahtee. Hep ! Kettu tien yli 10 m päästä. Vikkelä epeli. Lemin jälkee oli eka hiekkapätkä. Aurinko laski ja sytytettii valot. Kari oli ajanu sen tien viime kesänä ja sillo se oli ollu aika huono, mut päätettii kokeilla. Priimakunnoss. Sileempää ku moni asphaltti. Mäetkää ei ollu älyttömän jyrkkii, nii matka eteni kivasti. Oli kiva ajella.
Savitaipalee lounaispuolella tupsahettii takas pikitielle ja siltä käänneltii länteen kohti Tuohikottii. Lavvantai lähesty ja päätettii katella yöpaikka sopivasti enne Tuohikottii, joho sit aamulla päästäs pikku siirtymällä aamupalalle.
Heti eka mettäautotienpätkä, joka katsastettii oliki hyvä teltan pystytykseen. Kuivaa, tasasta kangasta. Mentii sopivasti kavvemmas tiestä ja pystytettii teltat. Tai Kari teltan ja mie ruumispussin. Kyll miu teltta on naurettavan kokone. Ei kyll houkuta ajatus majottuu sen kaa pitemäks aikaa tai sateessa. Hätämajotteena jees tai asennekasvatukseen sopiva. Enne nukkumaa käymistä tujjoteltii hetki taivaalle ja ihmeteltii jotai "persei" tai mitä ne tähdelennot nyt olikaa. Joku rykelmä kiviä kuitenki välähteli ilmakehässä poroks palaessaa.
Yö meni mukavasti ja vaik yöllä sato, nii aamulla keli oli taas passeli. Leiri nippuu ja tunnin siirtymä aamupalalle. Tuohikotin Aapeesee ollu monesti pysähyspaikkana ku ajeltu lenkkii ja nytki saatii sämpylät ja pullat eteen. Kahvii hörppiessä naurettii, ku paarissa istu pitkä pövvälline kylämmiehii pitämässä parlamenttii. Sama nähty aiemminki ja iha sama mihi aikaa päivää sinne menee :) Liekö entisii kapiaisii tai maavviljelijöitä, joilla aikaa parantaa maailmaa.
Hoksattii, ett ollaa lähellä Repovettä ja kyseltii kavereilta reittisuuntimia Matkoslammen laavulle missä ne oli ollu leireilemässä moneen kertaan. Laavun kupeessa luksuksena käpysauna ! Saatii tiedot ja päivä sai suunnitelmansa. Tuohikotilta Vuohijärvelle ja siitä Voikosken kautta laavulle. Kamat laavulle ja Mäntyharjulle kauppaan, josta Kinnin kautta takas laavulle. Mukavia pikkutietä ja sopivasti hiekkapätkää. Tsek.
Tuuli puhalteli napakasti ja tien mutkittelun mukaan mentii välillä hyvää kyytiä kohti määränpäätä ja välillä puskettii hitaammi tuulta päin. Kiire ei ollu mihkää ja ehti hyvin katella ympärilleen. Muutaman pisaran tiputteli vettä, mut ei jaksanu kastella. Enne Hillosensalmee tieltä oli just poistettu asvaltti ja pinta oli karkeella murskeella. Varovasti mentii ja koitettii ajella autojen putsaamaa renkaanjälkee pitki. Hissuksee päästii eteepäi ja tultii Hillosensalmen vanhan aseman kohalle ja kurvattii siihe kahvilaan tauolle. Meinattii vaa hörpätä kaffit, mut ku etee kannettii uunin lämpimii pullei, nii eihä niitä voinu vastustaa. Hyvää :)
Orilammin lomakeskuksen kohilla tie oli taas asfalttipintasta, mut heti sen jälkee pinnote oli taas pois ja murske oli just levitetty. Asvalttiporukan koneet oli jo tuotu paikalle, mut piki puuttu viel. Välillä iha mahoton ajaa irtosepelillä ja talutteluks meni. Hyvä tietty, ett laittavat uutta asvalttii, mut nyt osu mei kannalta pikkuse huonoo hetkee. Päästii kuitenki ilma kalustotappioit ja ajeltii lopulta laavulle.
Laavulla ei ollu ketää ja tuumittii Karin kaa, ett ehkä sateine ilma pitää retkeilijät kotona. Hylättii matkavarusteet ja jatkettii matkaa kohti Mäntyharjuu. Hienoo hiekkatietä, joka kiemurteli harjujen yli ja järvien väleistä. Hauskaa ajettavaa. Vettä tuli taivaalta ja kura lens, mut eipä harmittanu.
Mäntyharjulla mentii ensi syömää tuhdisti ja sitte kauppaan. Mahat killillää lähdettiin ajelemaan takas kohti laavua, samalla ku sade ylty oikeesti kahtee pisaraan. Tuuliki kävi vasten naamaa. Alko tulla kylmä ja ajatus saunasta ei ollu paha. Mietittii, jos vaihtoehtona olis ollu teltan pystytys, jossai näreen juuressa, nii eipä ois paljo hampaita naurattanu.
Laitettii sauna tuleen ja ripusteltii läpimärät kamppeet kuivuun. Sauna lämpes nopeesti ja vääntäyvyttii löylyyn. Olipa juhlaa. Vesi oli viileetä, mut iha uimakelposta. Just ku oltii jäähytteleen, polkuu pitki marssi pariskunta kohti laavuu. Vetäyvyttii saunan seinien sisään, vähä niinku häveliäisyyttämme. Mitää uikkareit tai käsipyyhettä kummempaa miulla ei tietystkää mukana ollu. Hetken löylyteltyämme lähin taas uimaa, eikä laavulla ollukaa ketää. Varmaa jatkovat matkaa, ku näkivät meijät...
Ilta oli jo pitkällä ja ihmeteltii sunnuntain aikatauluu, ku miun piti olla ajoissa kotona. Laskettii, ett ehitää nukkuu muutama tunti ja keskellä yötä pitäs lähtee ajamaa. Sääennuste povas sadetta yöks ja todettii, ett eka auki oleva taukopaikka olis mein aikataululla vasta Lappeenrannassa 120 kilsan ajon jälkee :) Suunnitelmat kuitenki muuttu ja siirrettii suosiolla lähtöö muutamalla tunnilla. Hyvä ratkasu.
Päivän luontohavaintona kurkiparivaljakko tepasteli ja kilju pellolla ku ajeltii ohi. Eipä niitä meijän kulkeminen näyttäny kiinnostavan, vaik alle 30 m oli väliä. Tottuneet ihmisiin.
Heräsin yöllä ja totesin, ett oli hiton kylmä. Ei ois palio innostanu lähtee ajamaan :) Nukuttii viel muutama tunti ja noustii vasta vähä enne aurinkoo. Leiri kasaan ja kotia kohti.
Alkuun upeeta hiekkatietä vissiin liki 30kyt kilsaa. Alkaa vahvistuu ajatus, ett meikäläine kykloilee jatkossa huomattavasti enemmä. Vierasperäisiä marjamiehiä huristeli ohi useempaan oteeseen. Ei tule leipä helpolla sillekää porukalle. Ekalla varusteijen säätötauolla viereistä puuta koputteli morsetuslintu tai mikälie tikka.
Aamupala syötii taas Tuohikotissa ja siitä jatkettii Savitaipalee kautta Taipalsaarelle ja Lappeenrannan satamaan. Satamassa stoppailtii ravintolalaivalla ja palkittii ittemme hauskan reissun (liki) päätteeks tuopillisella.
Lappeenrannasta etteeppäi menoo jeesas mukava tuuli ja kurvailtii Imatralle. Kari meni Aapeeseelle enne viimestä siirtymäänsä ja mie kanttailin kotiin. Molemmista oli ollu hauska reissu ja uutta laitetaa työn alle kuha sopivasti sattuu.
Olipa mukava riisuu märät ajokamppeet ja mennä lämpimää suihkuun. Näköjää kannattaa välillä unohtaa kermaprceily ja kävvä pois kotoo, nii osaa arvostaa arkisii pikku juttui :)
Keksin perjantaina töissä ollessani, ett vois lähtee viikonlopuks villarilla tienpäälle telttavarustuksella. Soitelin Karille ja sovittii, ett lähetää illasta ajelee ilman sen kummenpaa suunnitelmaa tai tavotetta. Kuha ajeltas jotai uusiiki teitä sen mikä kivalta tuntuu ja leiriyvyttäis ku tuntuu.
Mie ennoo "koskaa" ajellu hiekkateitä ja halusin koittaa millasta niitä pitki olis mennä. Viime syksynä hommattun kyklokrossin sain viikko sitte varustettuu lokareilla ja leveemmillä kumeilla, nii seki kaipas kokeiluu.
Kari tuli sopivasti, ku olin saanu kamppeet nippuun. Otin mahollisimma vähä tavaraa mukaa silläki uhalla, ett jossai kohtaa uituttas, ku jotai puuttuu. Sääennuste lupas vettä ja avringoo, eli iha normi syyskelii oli luvassa.
Päätettii lähtee länteen, vastatuuleen, ajatuksella ett sunnuntaina olis kotimatkalla mukavampi ajaa myötäseen. Rauhass ajeltii Lappeenrannan suuntaa ja jutusteltii mukavii. Lepposaa :). Lauritsalassa pysähyttii kauppaan ostaa syötävää ja kaliat. Oisha kaupassa voinu kävvä lähempänäki leiripaikkaa, mut enne 9siä oli kaupassa käytävä, koska Suomi ja kalia :(
Kaupan jälkee kanttailtii Kaukaalle syömää. Tuen grilli osu sopivasti kohalle ja mentii tankkaan matkaenergiaa :) Hiton hyvää kyll. Turhaa ei oo kehuneet. Tulee varmaa käytyy uuvestaaki. Sen aikaa, ku oltii krillillä, nii tiskillä oli jatkuva jono. Suosittu mesta.
Lappeenrannasta ajeltii Lemille ja suunnattii luoteeseen kohti Heitunlahtee. Hep ! Kettu tien yli 10 m päästä. Vikkelä epeli. Lemin jälkee oli eka hiekkapätkä. Aurinko laski ja sytytettii valot. Kari oli ajanu sen tien viime kesänä ja sillo se oli ollu aika huono, mut päätettii kokeilla. Priimakunnoss. Sileempää ku moni asphaltti. Mäetkää ei ollu älyttömän jyrkkii, nii matka eteni kivasti. Oli kiva ajella.
Savitaipalee lounaispuolella tupsahettii takas pikitielle ja siltä käänneltii länteen kohti Tuohikottii. Lavvantai lähesty ja päätettii katella yöpaikka sopivasti enne Tuohikottii, joho sit aamulla päästäs pikku siirtymällä aamupalalle.
Heti eka mettäautotienpätkä, joka katsastettii oliki hyvä teltan pystytykseen. Kuivaa, tasasta kangasta. Mentii sopivasti kavvemmas tiestä ja pystytettii teltat. Tai Kari teltan ja mie ruumispussin. Kyll miu teltta on naurettavan kokone. Ei kyll houkuta ajatus majottuu sen kaa pitemäks aikaa tai sateessa. Hätämajotteena jees tai asennekasvatukseen sopiva. Enne nukkumaa käymistä tujjoteltii hetki taivaalle ja ihmeteltii jotai "persei" tai mitä ne tähdelennot nyt olikaa. Joku rykelmä kiviä kuitenki välähteli ilmakehässä poroks palaessaa.
Yö meni mukavasti ja vaik yöllä sato, nii aamulla keli oli taas passeli. Leiri nippuu ja tunnin siirtymä aamupalalle. Tuohikotin Aapeesee ollu monesti pysähyspaikkana ku ajeltu lenkkii ja nytki saatii sämpylät ja pullat eteen. Kahvii hörppiessä naurettii, ku paarissa istu pitkä pövvälline kylämmiehii pitämässä parlamenttii. Sama nähty aiemminki ja iha sama mihi aikaa päivää sinne menee :) Liekö entisii kapiaisii tai maavviljelijöitä, joilla aikaa parantaa maailmaa.
Hoksattii, ett ollaa lähellä Repovettä ja kyseltii kavereilta reittisuuntimia Matkoslammen laavulle missä ne oli ollu leireilemässä moneen kertaan. Laavun kupeessa luksuksena käpysauna ! Saatii tiedot ja päivä sai suunnitelmansa. Tuohikotilta Vuohijärvelle ja siitä Voikosken kautta laavulle. Kamat laavulle ja Mäntyharjulle kauppaan, josta Kinnin kautta takas laavulle. Mukavia pikkutietä ja sopivasti hiekkapätkää. Tsek.
Tuuli puhalteli napakasti ja tien mutkittelun mukaan mentii välillä hyvää kyytiä kohti määränpäätä ja välillä puskettii hitaammi tuulta päin. Kiire ei ollu mihkää ja ehti hyvin katella ympärilleen. Muutaman pisaran tiputteli vettä, mut ei jaksanu kastella. Enne Hillosensalmee tieltä oli just poistettu asvaltti ja pinta oli karkeella murskeella. Varovasti mentii ja koitettii ajella autojen putsaamaa renkaanjälkee pitki. Hissuksee päästii eteepäi ja tultii Hillosensalmen vanhan aseman kohalle ja kurvattii siihe kahvilaan tauolle. Meinattii vaa hörpätä kaffit, mut ku etee kannettii uunin lämpimii pullei, nii eihä niitä voinu vastustaa. Hyvää :)
Orilammin lomakeskuksen kohilla tie oli taas asfalttipintasta, mut heti sen jälkee pinnote oli taas pois ja murske oli just levitetty. Asvalttiporukan koneet oli jo tuotu paikalle, mut piki puuttu viel. Välillä iha mahoton ajaa irtosepelillä ja talutteluks meni. Hyvä tietty, ett laittavat uutta asvalttii, mut nyt osu mei kannalta pikkuse huonoo hetkee. Päästii kuitenki ilma kalustotappioit ja ajeltii lopulta laavulle.
Laavulla ei ollu ketää ja tuumittii Karin kaa, ett ehkä sateine ilma pitää retkeilijät kotona. Hylättii matkavarusteet ja jatkettii matkaa kohti Mäntyharjuu. Hienoo hiekkatietä, joka kiemurteli harjujen yli ja järvien väleistä. Hauskaa ajettavaa. Vettä tuli taivaalta ja kura lens, mut eipä harmittanu.
Mäntyharjulla mentii ensi syömää tuhdisti ja sitte kauppaan. Mahat killillää lähdettiin ajelemaan takas kohti laavua, samalla ku sade ylty oikeesti kahtee pisaraan. Tuuliki kävi vasten naamaa. Alko tulla kylmä ja ajatus saunasta ei ollu paha. Mietittii, jos vaihtoehtona olis ollu teltan pystytys, jossai näreen juuressa, nii eipä ois paljo hampaita naurattanu.
Laitettii sauna tuleen ja ripusteltii läpimärät kamppeet kuivuun. Sauna lämpes nopeesti ja vääntäyvyttii löylyyn. Olipa juhlaa. Vesi oli viileetä, mut iha uimakelposta. Just ku oltii jäähytteleen, polkuu pitki marssi pariskunta kohti laavuu. Vetäyvyttii saunan seinien sisään, vähä niinku häveliäisyyttämme. Mitää uikkareit tai käsipyyhettä kummempaa miulla ei tietystkää mukana ollu. Hetken löylyteltyämme lähin taas uimaa, eikä laavulla ollukaa ketää. Varmaa jatkovat matkaa, ku näkivät meijät...
Ilta oli jo pitkällä ja ihmeteltii sunnuntain aikatauluu, ku miun piti olla ajoissa kotona. Laskettii, ett ehitää nukkuu muutama tunti ja keskellä yötä pitäs lähtee ajamaa. Sääennuste povas sadetta yöks ja todettii, ett eka auki oleva taukopaikka olis mein aikataululla vasta Lappeenrannassa 120 kilsan ajon jälkee :) Suunnitelmat kuitenki muuttu ja siirrettii suosiolla lähtöö muutamalla tunnilla. Hyvä ratkasu.
Päivän luontohavaintona kurkiparivaljakko tepasteli ja kilju pellolla ku ajeltii ohi. Eipä niitä meijän kulkeminen näyttäny kiinnostavan, vaik alle 30 m oli väliä. Tottuneet ihmisiin.
Heräsin yöllä ja totesin, ett oli hiton kylmä. Ei ois palio innostanu lähtee ajamaan :) Nukuttii viel muutama tunti ja noustii vasta vähä enne aurinkoo. Leiri kasaan ja kotia kohti.
Alkuun upeeta hiekkatietä vissiin liki 30kyt kilsaa. Alkaa vahvistuu ajatus, ett meikäläine kykloilee jatkossa huomattavasti enemmä. Vierasperäisiä marjamiehiä huristeli ohi useempaan oteeseen. Ei tule leipä helpolla sillekää porukalle. Ekalla varusteijen säätötauolla viereistä puuta koputteli morsetuslintu tai mikälie tikka.
Aamupala syötii taas Tuohikotissa ja siitä jatkettii Savitaipalee kautta Taipalsaarelle ja Lappeenrannan satamaan. Satamassa stoppailtii ravintolalaivalla ja palkittii ittemme hauskan reissun (liki) päätteeks tuopillisella.
Lappeenrannasta etteeppäi menoo jeesas mukava tuuli ja kurvailtii Imatralle. Kari meni Aapeeseelle enne viimestä siirtymäänsä ja mie kanttailin kotiin. Molemmista oli ollu hauska reissu ja uutta laitetaa työn alle kuha sopivasti sattuu.
Olipa mukava riisuu märät ajokamppeet ja mennä lämpimää suihkuun. Näköjää kannattaa välillä unohtaa kermaprceily ja kävvä pois kotoo, nii osaa arvostaa arkisii pikku juttui :)
keskiviikko 10. elokuuta 2016
9.8. "Piantsi-kuppi"
Tuli sitten tänäkin vuonna kaivettua tempopyörä pölyjen alta. Ville laitteli viestii ja kysy mukaan Bianchi-cupin paritempoon. Se tartti kovan treenin viikonlopun ISM kisoja varten ja numerolappu rinnassa treenistä tulee kuitenki pari naksuu napakampi, ku iha vaa iteksee yrittämällä. Työkuviot meni sopivasti ja pääsin mukaan.
Eile olin Porvoos yötä ja töitte jälkee kasasin pyörän ajokuntoon ja ajoin "tutustumisajeluna" Katille iltakaffille. Hirvee tuuli ja severra hataralta ajamine tuntu, ett päätin vaihtaa levykiekon pois. Rapian toista sataa tuli testikilsoja alle ennen elämäni ekaa paritempokisaa :)
Enne kisaa virittelin maantievillarista takakiekon kiinni tempopyörään ja kokeilin muutaman kilsan pätkän. Hyvin tuntu pelaavan.
Kisaan ilmottautu järjestäjän mukaan eniten ajajia ainakin 10 vuoteen. Liekö muutki kisakuskit halus tehä kovan treenin tuolla. Villen kaa asetuttiin lähtöviivalle ja sovittii ajavamme rennon lujaa, koittaen jakaa vetovuoroja pikkusen maaston mukaan. Mie vetäsin alamäkiin ja Ville olis keulilla nousuissa.
Homma lähti hyvin liikeelle ja saatiin pidettyy kivaa tahtia yllä. Ville tuns reitin ja kerto aina etukätee mitä on edessäpäin. Vähä enne 10 kilsan kohtaa oli reitin isoin ylämäki ja otettii hetki enne sitä vähä kevyemmi. Mäki oli jyrkkyydeltää sen verra napakka, ett nousun puolivälin tietämillä piti nousta hetkeks polkeen putkelta, ettei ois menny runnomiseks.
Samalla ku nousin irti satulasta alko takakiekko jumittaa vasten runkoo. " Prkeles !". Ei auttanu ku pysähtyy. Pikalinkku oli luistanu ja kiekko vinossa. Käänsin kiekon kohalleen ja kiristin linkkuu. Varovasti liikkeelle samalla ku takaa tullu pari pyyhkäs ohi.
Kiekko ei tuntunu hankaavan, mut ihan kohallee se ei kuitenkaa ollu menny. Vaihteet hyppi iteksee, ku ketjulinja oli aavistuksen vinossa. Vertasin mein vauhtii ohittaneeseen pariin ja totesin, ettei ne menny yhtää kovempaa, nii päätin kokeilla ajaa loppuun asti ilman uutta pysäytystä.
Saatii ajo uudestaa pyörimään ja vaik reitti käänty vastatuuleen, nii onnistuttii pitämää vauhti kohtuu kovana. Reilu kilsa enne maalii tiessä oli kuitenki pitenpi pätkä huonokuntosta asfalttii ja ku menin jonku tärskyn kohalla vaihtaan vaihdetta, nii ketju putos pois eturattaalta. Onneks se nousi vaihtajalla takas paikallee, eikä menetetty iha hirveesti aikaa.
"Loppusuora" oli loivaa nousuu ja kovaan vastatuulee, enkä millää meinannu pysyy Villen peesissä, mut onneks maaliviiva armahti :) Puuskutteluu kesti tovin. Tiukillehan tuossa ittensä sai, nii Villelleki varmaa hyvä valmistava harkka. Kisan päätavote tuli siis täytettyy ja tyytyväine voi olla...vaik miu pyöräsählinki ohuesti harmittiki :). Kiitokset Villelle houkuttelusta :)
Tuli sitten tänäkin vuonna kaivettua tempopyörä pölyjen alta. Ville laitteli viestii ja kysy mukaan Bianchi-cupin paritempoon. Se tartti kovan treenin viikonlopun ISM kisoja varten ja numerolappu rinnassa treenistä tulee kuitenki pari naksuu napakampi, ku iha vaa iteksee yrittämällä. Työkuviot meni sopivasti ja pääsin mukaan.
Eile olin Porvoos yötä ja töitte jälkee kasasin pyörän ajokuntoon ja ajoin "tutustumisajeluna" Katille iltakaffille. Hirvee tuuli ja severra hataralta ajamine tuntu, ett päätin vaihtaa levykiekon pois. Rapian toista sataa tuli testikilsoja alle ennen elämäni ekaa paritempokisaa :)
Enne kisaa virittelin maantievillarista takakiekon kiinni tempopyörään ja kokeilin muutaman kilsan pätkän. Hyvin tuntu pelaavan.
Kisaan ilmottautu järjestäjän mukaan eniten ajajia ainakin 10 vuoteen. Liekö muutki kisakuskit halus tehä kovan treenin tuolla. Villen kaa asetuttiin lähtöviivalle ja sovittii ajavamme rennon lujaa, koittaen jakaa vetovuoroja pikkusen maaston mukaan. Mie vetäsin alamäkiin ja Ville olis keulilla nousuissa.
 |
| Huh huh... Kuva Matti Ouvinen |
Homma lähti hyvin liikeelle ja saatiin pidettyy kivaa tahtia yllä. Ville tuns reitin ja kerto aina etukätee mitä on edessäpäin. Vähä enne 10 kilsan kohtaa oli reitin isoin ylämäki ja otettii hetki enne sitä vähä kevyemmi. Mäki oli jyrkkyydeltää sen verra napakka, ett nousun puolivälin tietämillä piti nousta hetkeks polkeen putkelta, ettei ois menny runnomiseks.
Samalla ku nousin irti satulasta alko takakiekko jumittaa vasten runkoo. " Prkeles !". Ei auttanu ku pysähtyy. Pikalinkku oli luistanu ja kiekko vinossa. Käänsin kiekon kohalleen ja kiristin linkkuu. Varovasti liikkeelle samalla ku takaa tullu pari pyyhkäs ohi.
Kiekko ei tuntunu hankaavan, mut ihan kohallee se ei kuitenkaa ollu menny. Vaihteet hyppi iteksee, ku ketjulinja oli aavistuksen vinossa. Vertasin mein vauhtii ohittaneeseen pariin ja totesin, ettei ne menny yhtää kovempaa, nii päätin kokeilla ajaa loppuun asti ilman uutta pysäytystä.
Saatii ajo uudestaa pyörimään ja vaik reitti käänty vastatuuleen, nii onnistuttii pitämää vauhti kohtuu kovana. Reilu kilsa enne maalii tiessä oli kuitenki pitenpi pätkä huonokuntosta asfalttii ja ku menin jonku tärskyn kohalla vaihtaan vaihdetta, nii ketju putos pois eturattaalta. Onneks se nousi vaihtajalla takas paikallee, eikä menetetty iha hirveesti aikaa.
"Loppusuora" oli loivaa nousuu ja kovaan vastatuulee, enkä millää meinannu pysyy Villen peesissä, mut onneks maaliviiva armahti :) Puuskutteluu kesti tovin. Tiukillehan tuossa ittensä sai, nii Villelleki varmaa hyvä valmistava harkka. Kisan päätavote tuli siis täytettyy ja tyytyväine voi olla...vaik miu pyöräsählinki ohuesti harmittiki :). Kiitokset Villelle houkuttelusta :)
perjantai 5. elokuuta 2016
5.8. Kilometrejä
Keväällä sovittu kilsakisatavoite on omalta osalta pikkasen kyykänny kesä-heinäkuussa. Kesäkuu oli oikeestaan ihan suunniteltu, ku piti kevennellä ja palautella VEBin vuoks, mut heinäkuu meni ihan laiskottelun piikkiin :( Ehkä oli pikkusen "takki tyhjä", ku sai ajettuu Italian reissun läpi...
Nyt kuitenki ~50 päivää jälellä kisaa ja viel aikaa korjata tilannetta. Työmatkoja pitäs vaa jaksaa ajella, nii sais muutaman kympin aina päivään "ilmaseks". Ja mikä tärkeintä, 0-päiviä ei enää hirveesti kalenteriin vois tulla. Muutaman pitkän lenkinki taitaa vaatia, nii pitää koittaa viikonloppuja suunnitella sillee, ett jokusen ehtii ajaa viel... Noh, ajellaa ja katellaa mitä tapahtuu.
Ahh...kävin Milman hierottavana, tai oikeestaa silitettävänä :) Käpälät nii kipeet, ettei voinu yhtää painaa. Jääny taas vähemmälle lihashuolto ja sen huomaa. Pitäs ja pitäs, joo, mutku...
Keväällä sovittu kilsakisatavoite on omalta osalta pikkasen kyykänny kesä-heinäkuussa. Kesäkuu oli oikeestaan ihan suunniteltu, ku piti kevennellä ja palautella VEBin vuoks, mut heinäkuu meni ihan laiskottelun piikkiin :( Ehkä oli pikkusen "takki tyhjä", ku sai ajettuu Italian reissun läpi...
Nyt kuitenki ~50 päivää jälellä kisaa ja viel aikaa korjata tilannetta. Työmatkoja pitäs vaa jaksaa ajella, nii sais muutaman kympin aina päivään "ilmaseks". Ja mikä tärkeintä, 0-päiviä ei enää hirveesti kalenteriin vois tulla. Muutaman pitkän lenkinki taitaa vaatia, nii pitää koittaa viikonloppuja suunnitella sillee, ett jokusen ehtii ajaa viel... Noh, ajellaa ja katellaa mitä tapahtuu.
Ahh...kävin Milman hierottavana, tai oikeestaa silitettävänä :) Käpälät nii kipeet, ettei voinu yhtää painaa. Jääny taas vähemmälle lihashuolto ja sen huomaa. Pitäs ja pitäs, joo, mutku...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)