6.7. Työmatkatempoiluu

Työt heitti päiväks Kotkaan ja keksin, ett voisin ajaa pyöräll kotiin. Työkaveri lupas laittaa autoon telineen pyörälle ja homma lähti tulille.

Työt nippuun ja vaihtelin ajokamppeet niskaan. Ei satanu, hyvä keli. Lähdin ajelemaan tuttuu reittii halki kaupungin ja kohti itää. Eka tunti lepposasti pyöräteitä pitkin ja maisemia katsellen. Keskari keikku ~27 km/h.

Haminan jälkeen pyörätie loppu ja aloin hivuttaan lisää vauhtia, tuuliki oli mukavasti sivumyötänen. Pidin tasasen napakkaa tehoa ja matka eteni. Vaalimaalta, kohti Ylämaata kääntyessä aikaa oli menny tasan 2 h ja matkaa oli takana 60,3 kilsaa.

Ylämaalla kurvasin Korupirtille täyttämään pullot ja hörppäsin munkkikahvit :). Tuore munkki on kyll hyvää. Nam. Vartin tauon jälkee jatkoin matkaa samalla ku alko satamaan. Hetken paleli, mut pidin taukoo edeltävän tahdin ja onneks mäissä lämpes nopeesti.

Miulle aina ollu vaikee ajaa Ylämaalta Lappeenrantaan, mut nyt meni ihan mukavasti. Huolimatta pienestä noususta vauhti pysy hyvin yllä. Keskari nousi tasasesti Lauritsalaan asti, jossa asutusalueen läpi ajelu ja pyörätiepätkät pikkasen jarrutti menoo, mut pidin tehon kurissa. Mäet oli noustu ja loppu oli tasasta. Vauhti lähti taas nousuun, vaikka en yhtää yrittäny. Kivasti kulki, vaikk vauhdikkaampaa ajoa oli takana jo toistasataa kilsaa.

Kurvailin kotiin ja mittari pysähtyi 158 km kohdalle. Keskinopeus oli 32 km/h. Mittarii en välillä nollaillu, mut yli 33 kilsaa/h viimesellä 130 kilsalla. Pullatauolla tietysti ja sivumyötäseen, mut myöski pikkusen nousevalla reitillä. Tyytyväinen kyll oon kui helposti kulki ja kui tasasesti maltoin ajaa. Hyvi jäi viel varoja kirrata. Kunto kehittyny viimesen parin kuukauden aikana. Onneks. Ei oo iha turhaa tullu ulkoiltuu :)