23.8. su

Aamu olikin jo pitkällä, ku sain silmät auki. Onneks ei ollu kiire mihinkää.Annoin nuorison pakkailla rojunsa ja häipyä, ennenku nousin ylös. Päivän epistola oli selkeä. Hiljalleen pyöritellen Vueltan reitin varteen.

Eipä kiirettä muillakaan

Sunnuntai onkin kuollut päivä täällä Espanjassa. Kaupat kiinni, ihmisiä ei missään, tiet tyhjänä...ei oikeastaan paha. Ainoastaan aamupalan löytäminen tuotti hieman vaikeuksia. Kinkkusämpylä ja 3 litraa vettä kuitenkin löytyi, joten ei sekään ihmeitä aiheuttanut.

Olipas jalka tyhjä. Edelliset päivät tuntuivat kyllä oikeasti. Juotava olisi jatkossa vieläkin enemmän ja hetelmiä varattava naposteltavaksi.

Pikku mutkittelun jälkeen löysin oikean tien ulos kaupungista ja suuntana vuoret. Tie seuraili laakson pohjalla jokea ja molemmin puolin kohosivat upeat vuorenseinämät. Valkeat kylät täplittivät rinteitä ja kaskaat sirittivät huikeasti. Nyt olin siinä Espanjassa, jota olin tullut katsomaan :)

Hetken ajeltuani reittini kohtasi kisareitin ja ajelin rauhassa kohti nousuja. Helikopterin surina taivaalta laittoi miettimään, olisiko Pelotòn kenties jo lähelläkin. Pysähdyin kyselemään ja arvioksi annettiin että kärki saapuisi noin tunnin kuluttua. Ok. Olikin laitettava hieman ketjua kireämmälle, etten jäisi jalkoihin. Ajelin mukavan nyppylän ylös Aloren kylään ja parkkeerasin kahvilaan sämpylälle. Hulina oli huikea ja oli hauska katsoa kuinka henkilökunta juoksenteli edestakaisin moneen kertaan jokaisen asiakkaan kohdalla. Ei tulisi kuuloonkaan moinen tehottomuus meidän rossossa. Iso kinkkusämpylä ja pieni olut 3,60 €. Yllätti, vaikka edulliseksi arvelinkin jo paikkaan mennessäni.

Eväät nautittuani hakeuduin reittiä takaisinpäin, hieman alemmas, aivan kylän laidalle, jossa muita katsojia ei juuri enää ollut. Irtiotto saapui ja meni :). Jokusen minuutin kuluttua mutkasta taittoi pääjoukon keulilla ensin koko Movistar ja heti perässä koko Sky. Skyn kuski heitti pullon minulle, mutta pahaksi onneksi se osui kanttikiveen ja lähti vierimään kohti ajajajoukkoa. Kuskit varoittelivat toisiaan pullosta, eikä ongelmia syntynyt. Jussikin väisti pullon aivan ryhmän ulkoreunaa pitkin ja ajoi ihan vierestä. "Hyvä Jussi !!" sai pään kääntymään, hymyn kasvoille ja peukku ylös. Kiva. Pyörien mentyä jäin jännittämään Sky pullon kohtaloa, mutta ei tarvittu montaakaan autoa, kun se jäi renkaan alle :) FDJ:n auton kohdalla huutelin sujuvalla ranskalla "Veikkaus" ja heilutin Suomen lippua. Peukku tuli sieltäkin.

Koko homma oli ohi 5 minuutissa ja lähdin ajelemaan kohti Malagaa. Serpentiinejä lasketellessani vastaan ajoi kymmenittäin pyöräilijöitä, jotka ilmeisesti ajoivat omaa Vueltaansa karavaanin perässä :)

Mitäs muuta ? Vaikka se, että neljäs päivä reissua, eikä yhtään ilman kramppeja :) Onneksi kertaakaan ei ole tullut ajaessa, eikä muutenkaan pahana, mutta jotain tartee tehdä. Tai siis olen jo alkanut venyttelemään ajon jälkeen, elektrolyyttejä juon, mutta ehken saa niitä tarpeeksi. Ajon aikana pitää vaan koittaa juoda vieläkin enemmän vaikka jo nyt tuntuu, että käsi on pullolla enemmän kuin kahvalla. En tiiä. Tottuisko tähän kuumuuteen ja sitä myöten homma helpottuisi...tiedä häntä. Saa nähdä.

Yksi retken teemoista kuivumassa ja hivenaineistakin pitää huolehtia