31.8. ma

Kello soimassa ja pelonsekaisin tuntein liikkeelle. Olkoon tämä vedenjakajapäivä. Edelliset kaksi päivää varmaan kuuluvat top 10 joukkoon huonoimmista pyöräilypäivistä ikinä.

Pientä pilveä taivaalla. Jes :) Ei tappavan kuuma ja vaikka tuulee vastaan niin jaksaa hiukan vastustaa hidastumista. Alkaa tuntumaan hyvältä. Voittajafiilis. Saan ajaa fillarilla ja tykkään siitä !

Ei prkele! Motari, eikä vaihtoehtoista tietä ! Vartti taukoa sillan alla ja kartan tutkimista. a) takasin 5 km+ 90 astaan kulmassa 5 km+ 90 asteenkulmassa 5 km b) 3 km motarin reunaa, jossa 2,5 m piennar+ 0,7 km pikkutietä. Ei oikeesti ollut helppo valinta, koska Suomi. Mutta, sitten ymmärsin, että olen Espanjassa, jossa liikenteessä Ihmisellä on arvo. Motaria 5 minuuttia, eikä yhtään autoa ohi viereiseltä kaistalta, vaan ohitus jokaiselta vasemman kaistan kautta. Stana ! Jokainen. Ja hei, liikennettä oli hiukan enemmän kuin jollain kälysellä kehä 3sella. Ollaanko me suomalaiset pikkusen tyhmiä vai mikä...?

Maisemat muuttuivat onneksi luonnonmukaisemmiksi, sitämukaa kun kasvihuoneet jäivät taakse ja kurvasin kohti rannikkoa. Minun ja rannan väliin oli liikenteen kanssa taistellessani ilmestynyt vuoristo. Jonkinmoista luonnonpuistoa kylttien mukaan. Minusta samaa sontaa kuin jokapuolella aiemminkin. Taitaavat paikalliset nimetä suojelualueiksi kaikki paikat joita ei pysty tai joku halua jollaintavalla käyttää.

Ajelin kumpujen yli ja laskin rannikolle. Olipa mukavaa. Ajettavat ylämäet tuntuivat makeilta ja kilomertrien pituset loivat alamäet ovat juuri sitä mitä retkipyöräilijä toivoo-

Limua, jätskiä ja kylmää juomaa. Tuntuupa hyvältä. Fillarin selkään ja autojen väliin. Välillä kiva ajaa pikkasen napakampaa vauhtia. Vauhti autojen peesissä kivasti liki 40 km/h, mutta nyt koen jotain ihmeellsitä ! Autot yrittävät väkisin ohi, vaikka oikeesti pysyn täysin liikennevirrassa, eikä rakoa edellämenevään jää ? Pyörittelen päätäni ohittaessani saman auton seuraavan hidastetöyssyn kohdalla ja huomaan rekkarin olevan brittikilvissä. Kiristän vauhtia saadakseni edellä ajavan auton peesin kiinni ja sama britti yrittää työntää vastaantulevan kohdalla ohitse. Stana. Oppikoon tavoille. Katson kuskia, joka istuu väärällä puolen ja heristän sormea samalla kun lasken hidasteen yli täysillä polkien. Kolina ja pauke takanani kertoi opin menneen perille, ainakaan sama auto ei enää rinnalle tullut. Liki 10 km ajon sopivassa autoletkassa nauttien peesistä ja tasavertaisesta asemasta liikenteestä. On tää hieno maa pyöräilijälle !

Aguilaksen kaupunki osui kohdalle sopivasti majoittautumista varten. Rantakuppilaan oluelle ja samalla netti auki. Booking.com sivuston kautta hintatietoisuutta hotelleista. Jahas, aivan ytimessä ja just tuossa vieressä 60 €/ yö. Käynpä ovelta kyselemässä. Voishan sitä yhen yön olla ytimessäkin ja vaikka pikkusen siitä maksaa. Respaan ja huonetta ? "Si, 50 €" sanoo hän. Minä hymyilen ja " Trienta (30 €)" Katselemme hetken toisiamme, kunnes hän kysyy, mistä olen katsonut, bookingistako ? Johon minä, en kun tiedän sesongin olevan ohi ja joko hän ottaa tai jättää ;)..."33 ?" Ei voinut kuin naurahtaa ja sanoa "Apto", sopiva. Paiskasimme kättä nauraen. Hauska kaupanteko tällä kertaa :)

Ostamani kartta loppuu tähän eikä paikallisesta kirjakaupasta löytynyt uutta, joten jännä nähdä mihin huomenna mennään :)

Välillä ihmetyttää kuinka jollakulla on rahaa lopettaa rakentaminen keskenkaiken, mutta tänään vastaan tuli kenties hurjin tapaus. Saapuessani paikalle katselin, että "Onpa rakenteilla huikean kokoinen mesta ja näyttää juuri niin kalliilta, ettei minun tarvitse ikinä edes ajatella." Kierrettyäni paikan karu totuus paljastui. Kesken oli jäänyt. Nosturit olivat pystyssä, mutta muuten kaikki aidattu ja heinittynyt. Harmi kun en älynnyt ottaa kuvaa "julkipuolelta", mutta iso on paikka, satoja kämppiä..

No hlvetti, tuosta mitn selvää saa, mutt siellä se on. 4 nousturia kylmänä, valtaosin jo rapattuna...